Uusi
Tuote on myyty
LIIKEHDINTÄÄ TAITEEN KENTÄLTÄ TOISELLE
TAIDEMATOT –
HANNU VÄISÄSEN UUSI AVAUS
Luova etsijä ja henkevä esteetikko, taiteilija Hannu Väisänen esittelee osana kesällä 2023 Laukon kartanossa järjestettävää Lemminkäisen sydän -näyttelyä Kalevala-aiheisia taidemattoja, jotka on toteutettu yhteistyössä Mattocenterin kanssa. Näyttelyn päätyttyä taidematot palautuvat Fredrikinkadun kivijalkaan, jossa kokoelma on yhtä lailla yleisön nähtävillä sekä yksityiseen käyttötarkoitukseen lunastettavissa.
Eksklusiiviseen Kalevala-kokoelmaan kuuluvia taidemattoja on valmistettu neljä kappaletta ja niiden materiaalina on käytetty laadukasta Himalajan vuoristovillaa (33%) sekä ylellistä silkkiä (67%). Taidemattojen pinnan erityinen hohde selittyy osin materiaalivalinnoilla, mutta myös värjäystekniikalla on vaikutuksensa lopputulokseen. Aika, sukupolvelta toiselle kulkeutuva tietotaito ja äärimmäinen tarkkuus ovat tärkeitä työkaluja, kun valmistusprosessissa pyritään noudattamaan taiteilijan vahvaa näkemystä.
Taidemattojen alkuperä paikantuu sekä Väisäsen Ranskan maaseudulla sijaitsevaan ateljeeseen, jossa luonnostelutyö on saanut alkunsa, että Nepaliin, jossa kukin kokoelmaan kuuluva yksilö on solmittu jokaista solmua myöten käsin. Tekoon osallistetaan useampia henkilöitä ja mattokohtainen valmistukseen käytettävä aika vaihtelee puolesta vuodesta aina kokonaiseen vuoteen saakka.
Väisäsen ja Mattocenterin yhteistyön rinnalla toteutuksesta vastaa kestävää ja vastuullista kulutusta sekä tuotantoa edistävä sveitsiläinen Mischioff AG, joka on riippumattoman organisaation, Fair Trade Label STEP:n jäsen. Tarkoin määritellyt tuotanto-olosuhteet takaavat sekä maton korkean laadun että oikeudenmukaiset työolot.
Kalevalaiseen maailmaan perustuva kuvitustyö on ollut taiteilijalle itselleen elämänmittainen matka, joka sai alkunsa 1970-luvulla, Väisäsen aloittaessa taideakatemian koulussa. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin Kalevalan myyttisestä tapahtumasarjasta edelleen innoitusta taiteeseensa saava Väisänen siirtää ensimmäistä kertaa maton pinnalle abstraktoituvan muotokielensä, joka soljuu kauniisti historian kerrostumia kunnioittaen.
Yhteistyön osapuolille opettavaisen ja merkityksellisen matkan lopullinen anti, neljä taidemattoa, on toteutettu yksityiskohtaista taiteilijan luonnostelutyötä seuraten ja vuosisatoja vanhaa käsityöperinnettä kunnioittaen. Taidematot Hiiden hirvi, Maitoloitsu, Otsonen, metsän omena I ja Otsonen, metsän omena II muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden ja niiden silkinpehmeältä pinnalta huokuu poikkeuksellinen arvokkuus.
Hiiden hirvi
1/1
Taiteilija Hannu Väisänen on lähestynyt Kalevalaa sekä lukemalla että laulamalla. Kalevala on taiteilijalle ennen kaikkea laulujen kirja, jossa toistuu nelipolvinen trokee. Hiiden hirvi -taidematossa runomitta näkyy kuvitustyön pohjana siten, että numero kahdeksan toistuu elementtien osalta: kahdeksan hirven sarvea, kahdeksan lumpeenlehteä ja niin edelleen.
Hiiden hirvi on saanut innoitusta Kalevalan (1999) Kolmastoista runo -katkelmasta:
"Päätyi hiiet kuulemassa, juuttahat tähyämässä.
Hiiet hirveä rakenti, juuttahat poroa laati:
pään panevi pökkelöstä, sarvet raian haarukasta,
jalat rannan raippasista, sääret suolta seipähistä,
selän aian aiaksesta, suonet kuivista kuloista,
silmät lammin pulpukoista, korvat lammin lumpehista,
ketun kuusen koskuesta, muun lihan lahosta puusta."
Taidemattoa varten on tehty toisinto taiteilijan vuonna 1999 valmistuneesta Kalevala-aiheisesta maalauksesta. Väisänen on luonnostellut taidematon kuvitusta ateljeessaan Ranskan maaseudulla ja tuotoksen harvinaislaatuisuus on ilmeinen – toista vastaavanlaista ei löydy.
Väisäsen ajatus Kalevala-kokoelmaan kuuluvien mattojen luonteesta rakentuu niissä käytetyn materiaalin, mattoa ympäröivän tilan ja sinne tulvivan valon vuoropuhelun varaan: "taidematto elää valon mukana ja sen ihastelu eri perspektiiveistä kutkuttelee katsojan mielikuvitusta tarjoten aihetta ihastukseen yhä uudelleen ja uudelleen", taiteilija kuvailee. Taidematto muuttaa Väisäsen mukaan muotoaan myös sen mukaan, ripustaako sen seinää koristamaan vai asettaako sen vaakatasoon lepäämään, tilan keskipisteen roolia täyttämään.
Hiiden hirven eläväinen ja yksityiskohtia kunnioittava pinta huokuu arvokkuutta ja sen tuntu on silkkisen pehmeä. Sen kultainen hohto ja pehmeän punertavat sävyt saavat sydämen sykähtämään ja taidetta korkealle arvostavan mielenkiinnon heräämään.
Maitoloitsu
1/1
Taiteilija Hannu Väisänen on lähestynyt Kalevalaa sekä lukemalla että laulamalla. Kalevala on taiteilijalle ennen kaikkea laulujen kirja, jossa toistuu nelipolvinen trokee. Maitoloitsu -taidematossa runomitta näkyy kuvitustyön pohjana siten, että numero kahdeksan toistuu elementtien osalta: kahdeksan soikeaa yksityiskohtaa piirtyy teoksen keskiöön.
Maitoloitsu on saanut innoitusta Kalevalan (1999) Kahdesneljättä runo -katkelmasta:
"Kaivo kultainen kuvoa kahen puolen karjan maata,
josta karja vettä joisi, simoa sirittelisi
utarihin uhkuvihin, nisihin pakottavihin:
saisi suonet soutamahan, maitojoet juoksemahan,
maitopurot purkemahan, maitokosket kuohumahan,
puhumahan maitoputket, maitohormit huokumahan,
joka aika antamahan, joka vuoro vuotamahan
ylitse vihanki suovan, pahasuovan sormiloitse,
maion saamatta manalle, katehesen karjanannin!"
Kalevalassa loitsut ovat tärkeässä roolissa ja ne toimivat keskeisenä aineistona kuvitustyölle. Väisänen näkee 'maitoloitsun' olevan eräänlainen suojelusloitsu karjaa varten, jonka avulla ulkopuoliset uhat, kuten esimerkiksi karhut ja sudet pysyvät loitolla. Samaten sen voiman voidaan ajatella ulottuvan pitämään taudit loitolla koko kylästä ja kyläläisten ruokavarannot riittävinä.
Taidemattoa varten on tehty toisinto taiteilijan vuonna 1999 valmistuneesta Kalevala-aiheisesta maalauksesta. Väisänen on luonnostellut taidematon kuvitusta ateljeessaan Ranskan maaseudulla ja tuotoksen harvinaislaatuisuus on ilmeinen – toista vastaavanlaista ei löydy.
Väisäsen ajatus Kalevala-kokoelmaan kuuluvien mattojen luonteesta rakentuu niissä käytetyn materiaalin, mattoa ympäröivän tilan ja sinne tulvivan valon vuoropuhelun varaan: "taidematto elää valon mukana ja sen ihastelu eri perspektiiveistä kutkuttelee katsojan mielikuvitusta tarjoten aihetta ihastukseen yhä uudelleen ja uudelleen", taiteilija kuvailee. Taidematto muuttaa Väisäsen mukaan muotoaan myös sen mukaan, ripustaako sen seinää koristamaan vai asettaako sen vaakatasoon lepäämään, tilan keskipisteen roolia täyttämään.
Maitoloitsun eläväinen ja yksityiskohtia kunnioittava pinta huokuu arvokkuutta ja sen tuntu on silkkisen pehmeä. Maitoloitsussa on käytetty useita eri sinisen sävyjä ja lopullinen värikooste on tarkoin harkittu. Sen syvän sinertävä hohto saa sydämen sykähtämään ja taidetta korkealle arvostavan mielenkiinnon heräämään.
Otsonen, metsän omena I
1/1
Otsonen, metsän omena I on saanut innoitusta Kalevalan (1999) Kuudesviidettä runo -katkelmasta:
"Otsonen, metsän omena, mesikämmen källeröinen!"
Pelätty, kunnioitettu, vihattu ja rakastettu karhu on Kalevalassa esiintyvä myyttinen eläin, jonka nimeä ei sovi lausua ääneen. Uskomus ihmisen sekä metsän omenan, mesikämmen källeröisen suhteen erityislaatuisuudesta on innoittanut taiteilija Hannu Väisästä luomaan Kalevala-kokoelmaan veljesparin Otsonen, metsän omena I ja Otsonen, metsän omena II.
Otsonen, metsän omena I -taidematto ilmentää karhun taljaa, jonka lävistää valoa näyttävästi taittava ultramariinin sävyinen ranka. Väisänen on luonnostellut taidematon kuvitusta ateljeessaan Ranskan maaseudulla ja tuotoksen harvinaislaatuisuus on ilmeinen – toista vastaavanlaista ei löydy.
Väisäsen ajatus Kalevala-kokoelmaan kuuluvien mattojen luonteesta rakentuu niissä käytetyn materiaalin, mattoa ympäröivän tilan ja sinne tulvivan valon vuoropuhelun varaan: "taidematto elää valon mukana ja sen ihastelu eri perspektiiveistä kutkuttelee katsojan mielikuvitusta tarjoten aihetta ihastukseen yhä uudelleen ja uudelleen", taiteilija kuvailee. Taidematto muuttaa Väisäsen mukaan muotoaan myös sen mukaan, ripustaako sen seinää koristamaan vai asettaako sen vaakatasoon lepäämään, tilan keskipisteen roolia täyttämään.
Taidematon eläväinen ja yksityiskohtia kunnioittava pinta huokuu arvokkuutta ja sen tuntu on silkkisen pehmeä. Veljespari Otsonen, metsän omena I ja Otsonen, metsän omena II muodostaa näyttävän kokonaisuuden, mutta erotettuna toisistaan niiden voima ainoastaan kasvaa. Näyttävyyttä ja eleganssia, joko yhdessä tai erikseen.
Otsonen, metsän omena II
1/1
Otsonen, metsän omena II on saanut innoitusta Kalevalan (1999) Kuudesviidettä runo -katkelmasta:
"Otsonen, metsän omena, mesikämmen källeröinen!"
Pelätty, kunnioitettu, vihattu ja rakastettu karhu on Kalevalassa esiintyvä myyttinen eläin, jonka nimeä ei sovi lausua ääneen. Uskomus ihmisen sekä metsän omenan, mesikämmen källeröisen suhteen erityislaatuisuudesta on innoittanut taiteilija Hannu Väisästä luomaan Kalevala-kokoelmaan veljesparin Otsonen, metsän omena I ja Otsonen, metsän omena II.
Otsonen, metsän omena II -taidematto ilmentää karhun taljaa, jonka päävärinä on elektinen sininen. Sininen täydentyy yksityiskohtiin kiinnittyvillä kultaisen ja vihreän sävyillä, jotka muodostavat harmonisen, mutta kuitenkin mielenkiintoa ruokkivan kokonaisuuden. Väisänen on luonnostellut taidematon kuvitusta ateljeessaan Ranskan maaseudulla ja tuotoksen harvinaislaatuisuus on ilmeinen – toista vastaavanlaista ei löydy.
Väisäsen ajatus Kalevala-kokoelmaan kuuluvien mattojen luonteesta rakentuu niissä käytetyn materiaalin, mattoa ympäröivän tilan ja sinne tulvivan valon vuoropuhelun varaan: "taidematto elää valon mukana ja sen ihastelu eri perspektiiveistä kutkuttelee katsojan mielikuvitusta tarjoten aihetta ihastukseen yhä uudelleen ja uudelleen", taiteilija kuvailee. Taidematto muuttaa Väisäsen mukaan muotoaan myös sen mukaan, ripustaako sen seinää koristamaan vai asettaako sen vaakatasoon lepäämään, tilan keskipisteen roolia täyttämään.
Taidematon eläväinen ja yksityiskohtia kunnioittava pinta huokuu arvokkuutta ja sen tuntu on silkkisen pehmeä. Veljespari Otsonen, metsän omena I ja Otsonen, metsän omena II muodostaa näyttävän kokonaisuuden, mutta erotettuna toisistaan niiden voima ainoastaan kasvaa. Näyttävyyttä ja eleganssia, joko yhdessä tai erikseen.
